You can take a pastil pastil pastil brrr

Kiitsa jengille mukavasta treeniviikonlopusta, meillä oli
bändin kanssa viikonloppu pullollaan mukavia ja kaikin
puolin (h)ikimuistoisia soittotuokioita. Meil oli kivaa,
toivottavasti muilki tyypeil! Päästiin hommissa eteenpäin ja olemme
luottavaisin mielin suuntaamassa kohti h-hetkiä.
Täytyy mainita että perjantain bänditreenit lauttasaaren maaperällä
olivatkin sitten osastolta: random notes, perfect feeling! Kyseisiä
treenejä ei voikaan olankohautuksella ohittaa, sillä
kyseessä oli vuorokaudenajaltaan a hard days ilta, mielentilamme olivat sen mukaiset
ja kaiken sen mystisyyden keskellä teimme hetken mielijohteesta pitkähkön,
improvisoidun ja syvääluotaavan ekskursion fryygiseen
"soundimaailmaan", josta kehkeytyi lopulta bändimme ensimmäinen
oma biisi nimeltänsä: "Kuka käski lukea viidakkokirjaa". Kyseessä on
15 minuutin teos, johon Otto kehitti paikan päällä unohtumattomat improvisoidut
sanoitukset!
Jos Otto olet siellä jossain ja luet tätä tekstiä niin ne sanoituksethan
vois "sipaista" tänne blogiin niin muutkin pääsevät nauttimaan työmme
hedelmistä! :D

Loppuun osuva lainaus:
"Näin on, ja onhan toki näinkin!" (Näränen, 2007)

ka-TSING!

-Banaani

You can take a pastil pastil pastil brrr

enskari lähenee uhkaavasti

Huh, onpas ollut aikamoista pyöritystä viimeset viikot! Huomaa jo pelkästään siitä, et blogi on ollu hiljaa jo pitkän aikaa. Onneks eilen perinteikkäästi käytiin rentoutumassa treenien jälkeen StarCafessa :)
Ainakin taustahärdelli alkaa jo olla aika hyvin pulkassa - nettisivut valmiina, julisteet tullu painosta, käsiohjelmat menny sinne ja kaikenmoiset diilit allekirjotettu. Liput tulee myyntiin maanantaina. Nyt enää sellanen pikkujuttu kasaan kun itse esitys.. Tällä viikolla on ensimmäiset läpimenotreenit eikä nyt ollenkaan toivottomalta näytä. Mä uskon, että tästä tulee loistava juttu. Viikonlopputreenit on kova sana, siellä jos missä saadaan hommaa eteenpäin vaikka Vantaan perukoille hinautuminen lauantaiaamuna ei ookkaan yleensä kuulunu mun Top5 -viikonlopun viettotapoihin.. Jaksamista loppurutisteluihin, nyt kaivataan huumoria ja koetellaan meidän speksihenkeä vakavissaan - eiköhän me sillä selvitä jo aika pitkälle!

Tuumaileepi tuottaja Vera

Yläfemmat ja alafemmat!

Pitkä on se aika, joka kului viime blogikirjoituksestani tähän hetkeen. Nimittäin viikon tauko blogikirjoittamisen ihmeellisestä maailmasta on suorastaan anteeksipyytämättömän pitkä aika. Vai oliko se anteeksiantamattoman..hmm.

Bändi aloittaa treenaamisen lauantaina, ja onkin hienoo päästä aloittamaan se varsinainen hitsaustyö, johon me muusikot osallistumme! Kul, eller hur!
Bändiä kysyttiin soittamaan myös peducan ja eben järkkäämiin ystävänpäiväkekkereihin, saa nähdä riittävätkö aikataulumme moiseen karkeloon. Olisihan se kyllä hienoa päästä vähän kokeilemaan speksibändin kanssa kepillä jäätä, ekaa kertaa!
Tosin mehän Johanneksen ja Anssin kanssa oltiinkin jo lohjalla soittamassa kitarasankarimusaa joulukuussa, joten ton "riisutun" kompin eka keikka onkin jo eräässä mielessä korkattu...Ehei, emme suinkaan riisuneet basista ja rumpalia, mutta tärkeä elementti, eli Joona "mr.croissant" ei ollut taikomassa kosketinharmonioitaan kyseisellä keikalla. Sen johdosta käytän termiä "riisuttu". Täytyy mainita myös että keikalla kuultiin säväyttävät rumpu- ja bassosoolot!!

Päädyimme tänään unicafessa oikein miellyttävän lounaan päätteeksi Antin ja Heikin kanssa suureen filosofiseen oivallukseen:

"Nuudeliuden syvin olemus on pitkuus!"

-Mikko "Domino"

This is hjuumor!

Hyppään pienen tauon jälkeen blogilan porraskäytävään ja kierin portaat alas!

Kävimme tuossa viikonloppuna muutaman speksinäyttelijän voimin, jotka myös tässä mainitsen(Liisa, Saila, Jahu, Jessica, Ulla ja alaskirjoittanut), kivoissa Tekstiilareiden vuosijuhlissa laittamassa kroppaamme likoon kuin kylpylässä konsaan!

Olipas sangen hassua nähdä miten alkuhämmennyksen jälkeen juhlakansa intoutui meidän improilustamme! Etenkin siinä vaiheessa, kun yleisö pääsi huutamaan speksin taidemuodosta tuttu Omstart-huudahdusta. Täytyy tässä vaiheessa isolla sanalla KIITTÄÄ herra tai rouva Omstartia, joka ylväästi on antanut nimensä tälle hienolle tavalle kommunikoida yleisön kanssa.

Onhan nimittäin selvää, että me kaikki pidämme huumorista ja nauramisesta, sillä se virkistää aivojamme ja mieltä. Sekin on selvää, että me pidämme erilaisesta huumorista. Minä esimerkiksi pidän paljon kaatuiluhuumorista, jota myös ammattimaisemmin kutsutaan slapstickiksi(tai ainakin luulen niin..) sekä satiirisesta huumorista,vain pari mainitakseni.
Hei, mutta tehän hyvät lukijat voisitte kertoa tulevaisuudessa minkälaisesta huumorista te pidätte, eiks je!

Omstarteissahan ihmiset voivat oman äänensä esiin tuomalla vaikuttaa siihen minkälaista huumoria lavalle tuodaan tai ainakin toivoa, että se on sitä. Joku ainakin pitää Teletappeja varsin humoristisina ja tämä Omstart-huudahdus onkin muutamaan kertaan kajahtanut speksimme areenoilla, ihan kiva.
Meillä ihmisillä pitää olla huumoria ja naurua ja kaikilla sitä omanlaistaan. Olisihan se nimittäin niin, että jos ihmisillä ei olisi naurun ja illakoinnin lahjaa se olisi sama kuin katsoisimme mustavalkoista tv:tä ilman sitä valkoista väriä. Yksitoikkoista, aivan juuri niin!

Hyvät ihmiset avatkaa siis leipäläpinne ja naurakaa kun siihen on mahdollisuus, jes!

Iloitsemisiin,
Heikki

Blogineitsyys on mennyttä.

Rakkaat lukijat,

tulkoon tästä hiukan naisnäkökulmaa, joka tämänkin vuoden speksissä on hyvinkin näkyvillä. Pärnäijäinen ja Näräskäinen, osasto Lauttasaari, ovat ahkerasti pitäneet teistä kaikista huolta ja nyt on aika ottaa myös naisen kosketus blogillekin. Poikien kirjoitukset herättivät suuria tunteita, niin naurua kuin hiukan haikeuttakin. Suuri kiitos pojille kauniista ja viihdyttävistä sanoista ja paljon tätä lisää! Tap-tap.

Eli miltä nyt tuntuu? Missä mennään?
Melkein koko syksyn olemme viettäneet speksin parissa, improillen, laulaen, toisiimme tutustuen, bändiä kasaillen, star cafessa sohvia rikkoen.. (Mutta huhun mukaan se oli jo valmiiksi rikki) Pian on kuitenkin kokoontunut käsis ja roolit, pohja, josta ponnistaa vieläkin eteenpäin. Markkinointitiimi on astunut remmiin ja bändi aloittaa pian treenauksen. Tänään myös puvustustiimistä oli Jemina hiukan hakemassa inspiraatiota treeneistämme...
Kohtaustreenit on käynnistetty. Kahdet takana, monet edessä. Tänään iltaa kohden alkoi ainakin musta voimat hiipua ja olin ihan sormi suussa päästessäni kotiin. Ensimmäistä kertaa oli hyvin intiimit treenit: vain neljä näyttelijää paikalla. Alussa meno oli paikoitellen hyvinkin rämäpäistä ja totuuden nimissä on sanottava: Heikin&mun täytyy vielä hiukan hioa kaatumista.. Toisen, eli viimeisen kohtauksen treenaus olikin asteen vakavampaa, olen hiukan roolihahmoni kanssa hukassa, tällä hetkellä en tiedä mihin suuntaan mennä. Luottamus on silti suuri, eiköhän tästä vielä jotain tule. Ehkä löydän vielä täydelliset maneerit ja sopivan tasapainon vakavuuden ja neiteilyn välille. Huh!

Lyhyestä tänään virsi kaunis, kiitos ja kumarrus ja pikaisiin kuulemisiin.



Suurella sydämellä,

Anna

Inspiraatio, antiperspiraatio

Näin taasen sanan äärellä, tästähän on tullut nyt yhtä oleellinen osa päivittäistä rytmiäni kuin vaatteiden viikkauksesta!

Minun on kyllä tänään suorastaan aivan pakko jatkaa aihetta, johon olemme pystyneet syväporautumaan Mikko"sanansulttaani"Pärnän kanssa eli taiteellisen inspiraation saavuttaminen erinäisten lähteiden kautta!

Mikko Pärnä on tekstissään 25.1.2007 maininnut urheilun terävöittävän vaikutuksen olemassaolon luomistyössään niin henkilökohtaisella tasolla kuin speksiä väännettäessä! Otan tähän aihealueeseen nyt uudenlaisen näkemyskulmauksen...

Katsellessani eilen tuota ns. elekronisen sisällissodan ylivaltiasta eli Televisiota tarkensin katseeni ja uudelleentaajuustin korvani eräänkin mainostelevision ohjelman kohdalla! Ohjelmassahan oli yksi lempiartisteistani puhelemassa uudesta albuumistaan. Tämä artisti oli Suomen Bono eli Mikko Kuustonen!(paremmin tämä toimii toisin päin eli Bono on Irlannin Mikko Kuustonen). Mikko Kuustosen uuden levyn nimi on "Hietaniemi" ja teitä varmaan kiinnostaisi tietää miksi juuri Hietaniemi?!

Kyyseessä on, tarkennettuna, Hietaniemen hautausmaa joka on toiminut suurena inspiraationlähteenä Kuustosen musiikkituotoksiin. Hän kuljeskelee aikas usein kyseisen hautausmaan kujia ja pystyy siellä irroittautumaan kunnolla yhteiskuntamme kiireisestä hamsterinpyörästä, jonka öljytyt hammasrattaat jo savuavat!

Lähdin siinä mietiskelemään sitä, että kuinka yllättävän monelle yhtyeelle tahi artistille ovat maantieteelliset lokaatiot tärkeitä taiteellisuuden runsaudensarvia...

Mieleeni tuli ainakin bemareiden ylin ystävä Anssi Kela, joka nimesi albuminsa Nummelaksi. Myös Maj Karmalla on levy nimeltään Sodankylä, Egotrippi matkusteli Helsinki-Hollola akselilla, Rauli Somerjoki matkusti bussilla Somerolle ja ennen kaikkea Kari Salmelainenkaan ei saanut Mäntsälää mielestään!

Tässäkin on vain osa näistä ja jos teillä hyvät lukijat ja kirjoittajat tulee jotain muita mieleen tulkaa mukaan virtuaalisen ihmisläheiseen keskusteluun tänne blogiin!

Ehkäpä seuraavan taiteellisen teokseni, joka olisi myös ensimmäinen nimeän Askolaksi tai vielä parempaa ensi vuoden speksi voisi olla nimeltään Askola! Lyhyt ja iskevä, vai mitä?

Älkää unohtako ystävät hyvät synnyinsijojanne, siellä persoonallisuutenne juurakko on syntynyt!

Askola mielessäin,
Heikki

Liikunta ja taiteellisten näkemysten kalibrointi

Moide!

Teemana jatkuu edelliseen kirjoitelmaan viitaten urheilu
ja siihen liittyvät välineet, joten on minullakin oma
näkökulmani tähän keskusteluun.

Heikki Näränen kirjoitti 24.1.2007:

"Olin tänään itse pelailemassa hieman
sisäjalkapalloa, jota myös futsaliksi kutsutaan ja huomasin
että näin meidän ensimmäisen, voitetun, ottelun jälkeen
meininkimme on nousujohteisessa tilassa ja lähdemme hiomaan
ensimmäisiä kuvioita."

Näitä sanoja myötäillen sananen liikunnan merkityksestä
luomistyön äärellä. Liikunnallinen harraste nimittäin
terävöittänee ajatuksen terävyyttä sekä edesauttaa sitä
taiteellista luomisvoimaa, jota speksinkin luomistyössä
tarvitaan.

Olemmekin tämän tosiseikan havainneena aloittaneet
kollegojemme Heikki "Magic Bullet" Näräsen ja
Johannes "Shure 57" Tuovisen kanssa uuden
urheiluharrastuksen, nimittäin Stiga Playoff -pöytälätkän.
Pelissämme harhautukset ovat ennen kaikkea psykologisia
ja vastustaja murretaan väsymättömällä henkisellä
painostuksella.
Epäonnistumisista syytetään poikkeuksetta välineitä.

Ottelutaulukko:

Heikki vs. Mikko 10-4
Mikko vs. Heikki 10-8

Tasaista taistelua...

Tervetuloa mukaan Lauttasaareen pelaamaan stigalätkää!
jos uskallatte...

Terveisiä kaikille tasapuolisesti ja tekemisen iloa!

-Mikko "V8"